Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2014 » Demokratiapoliittinen selonteko eduskuntaan

Demokratiapoliittinen selonteko eduskuntaan

Julkaistu 13.3.2014  Päivitetty 20.3.2014

Hallitus hyväksyi tänään eduskunnalle annettavan Suomen ensimmäisen demokratiapoliittisen selonteon, jossa linjataan demokratian kehittämistarpeita sekä määritellään demokratiapolitiikan tavoitteet tuleville vuosille.

Selonteossa tarkastellaan sekä edustuksellisen demokratian toimivuutta että kansalaisten suoria osallistumismahdollisuuksia vaalien välillä. Lisäksi arvioidaan muun muassa hallinnon kuulemiskäytäntöjä, eli sitä miten kansalaiset voivat vaikuttaa asioiden valmisteluun.

Suomi sijoittuu vertailuissa poikkeuksetta maailman kärkidemokratioiden joukkoon, valtteinaan vakaa poliittinen järjestelmä sekä avoin ja korruptoitumaton hallinto. Suurimpia haasteita ovat äänestysaktiivisuuden lasku ja osallistumisen eriarvoistuminen. Kehitys on samansuuntaista myös muissa läntisissä demokratioissa.

Taustalla vaikuttaa yhteiskunnallinen muutos, jossa muun muassa politiikan ja puolueiden roolit ovat muuttuneet ja ihmisten valinnat ovat entistä yksilökeskeisempiä. Myös kansainvälistyminen ja talous vaikuttavat entistä vahvemmin kotimaan politiikkaan.

Myönteistä on se, että nuorten kiinnostus politiikkaan on tuoreiden tutkimustulosten mukaan kasvussa. Myös demokratian arvostus on edelleen noussut 2010-luvulla.

Tavoitteena avoin ja yhdenvertainen osallistuminen

Selonteon taustaksi tuotettiin useita tausta-aineistoja, muun muassa Demokratiaindikaattorit 2013 -raportti ja demokratiapolitiikan ulkopuolinen arviointi, sekä kuultiin laajasti sidosryhmiä eri menetelmin. Kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen näkemyksiä kerättiin uusin tavoin, esimerkiksi kansalaisraati-kokeilulla.

Demokratiapoliittisessa selonteossa hallitus linjaa seuraavat ydinkohdat, jotka vaativat huomiota nyt ja pitkällä aikavälillä: Edustuksellista demokratiaa vahvistetaan muun muassa selkeyttämällä vaalisykliä ja lisäämällä äänestystapoja. Suoraa demokratiaa kehitetään monin tavoin - mahdollistetaan kunnallisen kansanäänestyksen järjestäminen verkossa sekä vaalien yhteydessä ja edistetään kuntalaisaloitteiden laajempaa käyttöä.

Hallinnon avoimuutta ja vuorovaikutusta edesautetaan muun muassa sähköisellä lausuntomenettelyllä ja koulutuksella. Myös koulujen demokratiakasvatus on tärkeää yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi.

Valtioneuvosto tekee toimintaohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.

Demokratiaselonteosta julkaistaan myöhemmin keväällä myös selkokieliset versiot suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lisätietoja:
johtaja Kirsi Pimiä, Demokratia- kieli- ja perusoikeusasioiden yksikkö, puh. 02951 50534
erikoissuunnittelija Niklas Wilhelmsson, puh. 02951 50348
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)om.fi

Avainsanat

kansalaisvaikuttaminen, demokratia
Sivun alkuun |