Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2015 » Tuomioistuinmaksuja korotetaan lähemmäksi asioiden käsittelyn kustannuksia

Tuomioistuinmaksuja korotetaan lähemmäksi asioiden käsittelyn kustannuksia

Julkaistu 10.12.2015  Päivitetty 29.12.2015

Tuomioistuinmaksuja korotetaan 1.1.2016 alkaen. Maksut nousevat lähemmäksi asioiden käsittelyn kustannuksia ja asioinnista tulee pääsääntöisesti maksullista.

Nykyisin ilmaiseksi käsiteltävistä asioista muuttuvat maksullisiksi muun muassa valitukset, jotka koskevat verotusta ja julkisia maksuja, kuten pysäköintivirhe- ja terveyskeskusmaksuja. Myös ulkomaalaislain mukaiset asiat muuttuvat maksullisiksi lukuun ottamatta turvapaikka-asioita.

Oikeudenkäyntimaksut nousevat asiasta ja tuomioistuimesta riippuen yleisesti 50 - 500 euroa, markkinaoikeudessa ja työtuomioistuimessa kuitenkin huomattavasti enemmän.

Esimerkiksi laajassa riita-asiassa oikeudenkäyntimaksu on vuoden 2016 alusta lähtien 500 euroa jokaisessa tuomioistuinasteessa. Lähestymiskieltoasiassa maksu on 250 euroa, kun asia nykyisin on maksuton. Maksua ei kuitenkaan peritä, jos lähestymiskielto määrätään. Rikostuomiota koskevassa valitusasiassa maksu on 250 euroa. Hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 500 euroa.

Tuomioistuimet perivät asiakkailta oikeudenkäyntimaksujen lisäksi hakemusmaksuja. Myös hakemusmaksuja korotetaan lähelle asioiden käsittelyn kustannuksia. Esimerkiksi avioeron ensimmäisen vaiheen hakemusmaksu nousee vuoden 2016 alussa 200 euroon, kun se nyt on 100 euroa. Hakemusmaksuista säädetään lähiaikoina annettavalla oikeusministeriön asetuksella.

Vähävarainen vapautuu edelleen tuomioistuinmaksuista. Jos henkilölle on myönnetty oikeusapua, hänen ei tarvitse maksaa tuomioistuinmaksua. Jatkossakaan maksuja ei peritä perustoimeentuloa eikä sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa valituksissa.

Lisätiedot:
hallitussihteeri Satu-Maaria Natunen, puh. 02951 50456,
osastopäällikkö Kari Kiesiläinen, puh. 02951 50138,
sähköposti: etunimi.sukunimi@om.fi

Liitetiedostot

Avainsanat

tuomioistuimet, oikeudenkäynti, tuomioistuinmaksut
Sivun alkuun |