Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2016 » Käräjäoikeusverkosto uudistuu: jatkossa käräjäoikeuksia on 20

Käräjäoikeusverkosto uudistuu: jatkossa käräjäoikeuksia on 20

Julkaistu 11.2.2016
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström on päättänyt käräjäoikeusverkoston tulevista tuomiopiireistä. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus eduskunnalle antaa syksyllä. Uudistus on määrä toteuttaa vuonna 2018.

Jatkossa käräjäoikeuspaikkakuntia olisi 20, kun niitä nyt on 27. Käräjäoikeuspaikkakunnat olisivat: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Maarianhamina, Mikkeli, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa.

Erillisiä kanslioita jäisi neljälle paikkakunnalle: Hyvinkäälle, Kemiin, Kokkolaan ja Ylivieskaan. Erillisiä istuntopaikkoja jää 12 paikkakunnalle: Inari (Ivalo), Kauhava, Kittilä, Kuusamo, Nurmes, Porvoo, Raasepori, Rauma, Salo, Savonlinna, Sodankylä ja Utsjoki.

Uudistuksen tavoitteena on vahvistaa käräjäoikeusverkoston rakennetta siten, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voidaan turvata muuttuvassa toimintaympäristössä. Tämä edellyttää käräjäoikeuksilta riittävän suurta kokoa. Kun käräjäoikeuksista muodostetaan hallinnollisesti suurempia kokonaisuuksia, voidaan työmäärä ja resurssit jakaa nykyistä tasaisemmin. Uudistuksella vastataan myös oikeushallintoon kohdistuviin merkittäviin säästötavoitteisiin ja menopaineisiin.

Tarkoituksena on, että uudistuksen yhteydessä keskitettäisiin ns. summaaristen riita-asioiden käsittelyä. Nykyisin summaarisia riita-asioita käsitellään kaikissa käräjäoikeuksissa. Jatkossa summaarisia riita-asioita käsiteltäisiin enintään kahdessa käräjäoikeudessa per hovioikeuspiiri. Summaarisia asioita käsitteleviä käräjäoikeuksia olisivat Itä-Uudenmaan, Kainuun, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Oulun, Pirkanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet. Keskittämissuunnitelmaa ja summaaristen asioiden käsittelypaikkoja täsmennetään jatkovalmistelussa. Summaarisiksi kutsutaan sellaisia riidattomia velkomisasioita, esimerkiksi maksamattomia laskuja, jotka käräjäoikeus voi ratkaista kirjallisessa menettelyssä.

Käräjäoikeusverkostossa 36 toimipistettä

Uudistuksen jälkeen käräjäoikeusverkostossa olisi yhteensä 36 toimipistettä: käräjäoikeudet 20 paikkakunnalla, erillisiä kanslioita neljällä paikkakunnalla ja erillisiä istuntopaikkoja 12 paikkakunnalla.

Ehdotus_20_tuomiopiirin_mallista.pdf (pdf, 0.18 Mt)

Uudistuksen myötä käräjäoikeus lakkaisi seitsemältä paikkakunnalta: Hyvinkää, Järvenpää, Kemi, Kokkola, Porvoo, Raasepori ja Ylivieska. Näistä Hyvinkäälle, Kemiin, Kokkolaan ja Ylivieskaan jää kanslia, Porvooseen ja Raaseporiin jää istuntopaikka.

Kanslia lakkaisi seuraavilta paikkakunnilta (9): Iisalmi, Kotka, Lohja, Raahe, Sodankylä, Imatra, Kuusamo, Savonlinna ja Varkaus. Näistä Sodankylään, Kuusamoon ja Savonlinnaan jää istuntopaikka.

Erillinen istuntopaikka lakkaisi seuraavilta paikkakunnilta (14): Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kemijärvi, Kemiönsaari (Kemiö), Kirkkonummi, Kristiinankaupunki, Kuhmo, Pieksämäki, Pietarsaari, Pudasjärvi, Suomussalmi, Uusikaupunki ja Tornio.

Uudistuksen yhteydessä tehtäisiin tarkistuksia myös tiettyihin käräjäoikeuksiin käsiteltäväksi keskitettyjen asiaryhmien tuomiopiirijakoon. Näin esim. ulosottovalitus-, yrityssaneeraus- ja sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevien käräjäoikeuksien määrä vähenisi nykyisestä käräjäoikeusverkostotyöryhmän keväällä 2015 esittämien suuntaviivojen mukaisesti.

Uudistus viedään eteenpäin yhteistyössä henkilöstön kanssa

Uudistuksen valmistelua varten oikeusministeriö asettaa projektiorganisaation, jonka tehtävänä on laatia hallituksen esitys sekä valmistella ja toteuttaa uudistuksen edellyttämät henkilöstö- ja toimitilajärjestelyt. Uudistukseen liittyvät yt-neuvottelut käynnistetään maalis-huhtikuussa 2016.

Johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota uudistuksen toteutuksessa. Sähköistä asiointia käräjäoikeuksissa tullaan lisäämään syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeen (AIPA) myötä. Käräjäoikeuksien toimitilojen turvallisuuteen tullaan kiinnittämään huomiota. Lähtökohtana on, että uudistuksessa jäljelle jäävät toimipisteet varustetaan riittävillä turvavarusteilla.

Uudistuksessa turvataan sekä suomen- että ruotsinkielisen väestön oikeudet sijoittamalla käräjäoikeuksiin riittävä määrä niin sanottuja kielituomarin virkoja.

Käräjäoikeusverkoston uudistaminen sisältyy pääministeri Juha Sipilän hallituksen kivijalkahankkeisiin eli oikeudenhoidon uudistamisohjelman täytäntöönpanoon.

Lisätietoja:
hallitusneuvos, apulaisosastopäällikkö Heikki Liljeroos, puh. 02951 50428,
ministerin erityisavustaja Leena Riekkola, puh. 02951 60375,
osastopäällikkö, ylijohtaja Kari Kiesiläinen, puh. 02951 50138

Avainsanat

tuomioistuimet
Sivun alkuun |