Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Ajankohtaista » Uutiset » 2017 » Maksupalvelulakiin tulossa muutoksia

Maksupalvelulakiin tulossa muutoksia

Julkaistu 10.3.2017

Oikeusministeriön työryhmä on saanut valmiiksi ehdotuksensa maksupalvelulain uudistamiseksi. Ehdotetuilla muutoksilla pantaisiin täytäntöön EU:n uuden maksupalveludirektiivin edellyttämät muutokset.

Direktiivi, joka korvaa aiemman maksupalveludirektiivin, on pääosin pantava täytäntöön jäsenmaissa viimeistään 13. tammikuuta 2018. Uuden direktiivin tavoitteena on lisätä kilpailua sekä parantaa maksamisen turvallisuutta ja kuluttajansuojaa.

Maksupalveludirektiivi koskee mm. kortilla, verkkopankissa ja puhelimella tehtäviä maksuja. Uuden direktiivin mukaisia maksupalveluja ovat myös muiden kuin maksutilejä pitävien palveluntarjoajien tarjoamat maksutoimeksiantopalvelut ja tilitietopalvelut.

Maksutilejä pitävien palveluntarjoajien, kuten pankkien, olisi sallittava pääsy maksutileille viimeksi mainittujen välityksellä. Asiakas voisi siten esimerkiksi käynnistää tilisiirron pankkitililtään tai saada tilitietoja pankkitileistään muun palveluntarjoajan kuin tiliä pitävän pankin välityksellä.

Maksupalvelulain soveltamisalaa laajennettaisiin muiltakin osin. Laki koskisi esimerkiksi entistä laajemmin sellaisia matkapuhelimella toteutettavia maksuja, jotka peritään liittymää koskevan laskun yhteydessä. Poikkeuksena ovat eräät enintään 50 euron määräiset maksut, joiden yhteismäärä ei ylitä 300 euroa kuukaudessa.

Laissa säädetty maksupalvelun käyttäjän huolimattomuuteen perustuva vastuu rajoitettaisiin jatkossa enintään 50 euroon tilanteissa, joissa maksuvälinettä, esimerkiksi luottokorttia, on käytetty oikeudettomasti. Nykyisin vastaava summa on 150 euroa. Rajoitus ei edelleenkään koskisi tilanteita, joissa on menetelty tahallisesti tai törkeän huolimattomasti.

Lisämaksujen veloittamista kuluttajilta tietyn maksuvälineen käyttämisestä rajoitettaisiin. Käytännössä lisämaksua ei saisi periä esimerkiksi, kun kuluttaja käyttää maksamiseen tavallisimpia pankki- ja luottokortteja eli Visaa tai MasterCardia.

Palveluntarjoajien olisi yleensä käytettävä asiakkaan vahvaa tunnistamista esimerkiksi sähköisen maksamisen yhteydessä. Vahvan tunnistamisen vaatimuksesta voidaan poiketa esimerkiksi lähimaksamisen ja pienmaksamisen osalta. Tältä osin lain voimaantuloajankohta ja mahdolliset poikkeukset riippuvat komission direktiivin nojalla antamasta alemmanasteisesta sääntelystä, jota ei ole vielä hyväksytty. Palveluntarjoaja, joka ei käytä vahvaa tunnistamista, olisi joka tapauksessa vastuussa maksuvälineen oikeudettomasta käytöstä.

Lisätietoja:
työryhmän puheenjohtaja, lainsäädäntöneuvos Pekka Pulkkinen, puh. 02951 50224, sähköposti: etunimi.T.sukunimi@om.fi

Avainsanat

yksityisoikeus, talous, maksupalvelulaki
Sivun alkuun |