Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Blogi » Nina Suorsa » 2017 » Ollaanpa nyt huolissaan

Ollaanpa nyt huolissaan

Julkaistu 6.2.2017

Suomeen saapui yli 30 000 ihmistä hakemaan turvapaikkaa. Seurasin viranomaisten tiedottamista. Seurasin uutisointia perinteisessä mediassa. Seurasin keskustelua sosiaalisessa mediassa.

Keskustelu turvapaikanhakijoista ja turvallisuudesta jatkui. Seurasin Twitter- ja Facebook -keskustelujen siirtymistä perinteisten medioiden verkkouutisiksi. Tuhopolttoiskuja vastaanottokeskuksiin. Klik, klik, klik. Lisää lööppejä. Klikkiuutinen toisensa jälkeen tuntui koukuttavammalta. Viranomaistiedotteet faktoineen eivät yön hiljaisina tunteina kutitelleet tunteitani samaan tapaan.

Mietin, pitäisikö tässä nyt olla jostain huolissaan ja oikeastaan mistä?

Oman ystäväpiirini ja työni kautta tiesin tilastoista ja näin konkreettisesti, että hyvä kotoutuminen on suurimmalle osalle maahanmuuttajista arkea. Normaalius kuitenkin hävisi mediasisältöjen näkyvyyskamppailussa.

Miten viranomaistieto ja toisaalta median ja sosiaalisen median sisällöt vaikuttivat kokonaiskäsitykseeni ja kokemukseeni turvallisuudesta: Keneen uskallan luottaa?

Vietämme mediakasvatuksen teemaviikkoa

Valtakunnallista Mediataitoviikkoa vietetään 6.-12. helmikuuta. Kyseessä on mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää lasten, nuorten ja aikuisten mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen.

Oma työpaikkani Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO on mukana Mediataitoviikossa, koska haluamme kiinnittää huomiota erityisesti aikuisten medialukutaitoihin.

Mediataitoviikossa ei ole kyse vain perinteisestä mediasta. Haluamme herätellä aikuisia pohtimaan omaa rooliaan sosiaalisen median sisältöjen lukijoina, tulkitsijoina, tuottajina.

Kun klikkaamme ja jaamme eteenpäin uutisia, twiittejä ja postauksia, olemmeko silloin tukemassa luottamusta ihmisten välillä vai kasvatammeko huomaamattamme epäluottamuksen ja turvattomuuden ilmapiiriä?

Paremmilla medialukutaidoilla tuetaan luottamusta ihmisten välillä

Olemme etnisten suhteiden neuvottelukunnassa pohtineet sitä, miten mediakäyttäytyminen vaikuttaa asenteisiin toisia ihmisiä kohtaan.

Millaisia uutisia minulle tarjoutuu luettavaksi aikaisempien klikkausteni tai sosiaalisen median verkostojen perustella? Millaisia näkökulmia ja arvoja useimmin lukemamme twiitit, kommentit ja uutiset meille toisintavat?

Miten mediasisällön painoarvo muuttuu, kun sen tuottajana on viranomainen, poliitikko tai Facebook-tuttu? Nielaisenko pureskelematta vai pohdinko motiivia otsikon tai postauksen takana? Kaiken lukemani perusteella, onko minun helpompi vai vaikeampi nähdä oletettujen ryhmien ja vastapuolten sijaan ihmisiä ja yksilöitä?

Poliisin julkistamien ennakkotietojen mukaan koko maan tasolla vuosi 2016 oli katuturvallisuuden suhteen paras 2000-luvulla. Kun poliisi kertoo, että vuoden 2015 syksyllä käynnistynyt turvapaikanhakijoiden tulo Suomeen ei ole juuri näkynyt rikostilastoissa, miksi tämä ei vastaa muistikuviani verkkouutisten otsikoista (http://yle.fi/uutiset/3-9320566 )?

Neuvottelukunnassa olemme keskustelleet myös siitä, miten mediasisällöt ja turvallisuuden tunne liittyvät toisiinsa. Kokiessamme turvattomuutta, ovatko taustalla mielikuvat turvallisuusuhkista vai todelliset turvallisuusuhat? Entä millaisen kokonaiskuvan lukemamme twiitit, kommentit ja uutiset meille muodostavat? Tulisikin keskustella mediasisältöjen vaikutuksesta mielikuviin ja edelleen henkilökohtaiseen kokemukseen turvallisuudesta.

Media olet sinä!

Me aikuiset toimimme esikuvina nuorille. Päättäjät taas ovat yhteiskunnan arvojohtajia. Me kaikki tarvitsemme taitoja mediasisältöjen tuottamiseen ja jakamiseen.

Mediasisältöjen tuottajina tai jakajina olemme jokainen rakentamassa kokonaiskuvaa käsitellystä asiasta. On väliä, mitä valitset kertoa asiasta ja mitä jätät sanomatta.

Haastaako tuottamasi tai eteenpäin jakamasi mediasisältö rakentavaan keskusteluun ihmisten välillä ja näkemään stereotypioiden taakse? Onko mediasisällön tarkoituksena aidosti löytää ratkaisuja vai onko motiivina jotain muuta?

Olisi hyvä, jos mediasisältöjen tuottajina pohtisimme kenet viestimme tavoittavat. Erilaisilla taustoilla ja elämänkokemuksilla sama uutinen, twiitti tai otsikko tulee tulkituksi eri tavoin.

Vaikka mediasisältösi olisi tarkoitettu aikuisille, lapset ja nuoret ovat usein mediasisältöjen ja niistä käytävän keskustelun näkymättömiä osallistujia. Olet rakentamassa myös heidän maailmankuvaansa.

Osallistu keskusteluun

ETNOssa toivomme, että osallistut tähän keskusteluun: Twitterissä @EtnoEtno ja hastageilla #mediataitoviikko #hyvätväestösuhteet

Mediataitoviikon 2017 nettisivut löytyvät osoitteesta www.mediataitoviikko.fi

Nina Suorsa toimii asiantuntijasihteerinä etnisten suhteiden neuvottelukunnassa ja vuoden tauon jälkeen harkitsee paluuta Facebookiin.

Kommentit (1 kpl)

08.02.2017 klo 08:32 Vesa Häkkinen

Kiitos kirjoituksesta. Tärkeitä pointteja. Klikkaaminen on niin helppoa. Sen arvioiminen, millaista viestiä klikkaamalla edistää, onkin jo vaikeampaa. Siksi sen pohtiminen onkin niin tärkeää.

Jätä kommentti

Tähdellä ( * ) merkityt kohdat ovat pakollisia.

Nimi *
Kommenttiteksti *
Kotisivu
 
 
Sivun alkuun |