«oikeus.fi Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Kielilaki
Etusivu » Yksilön kielelliset oikeudet

Yksilön kielelliset oikeudet

Yksilöllä on oikeus käyttää viranomaisessa suomea tai ruotsia

Jokaisella on sekä valtion viranomaisessa että kaksikielisen kunnan viranomaisessa oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Tämä oikeus ei ole sidottu henkilön omaan kieleen, vaan hän voi valita, kumpaa kieltä hän käyttää. Oikeus käyttää suomea tai ruotsia ei edellytä, että hänellä on jokin asia vireillä, vaan hänellä on sama oikeus myös pyytäessään esimerkiksi neuvoa tai selvitystä yleisemminkin.

Yksilön kielelliset oikeudet eivät myöskään riipu hänen kotikuntansa kielestä. Yksikielisessä kunnassa asuvalla on kaksikielisessä viranomaisessa asioidessaan aina oikeus käyttää valintansa mukaan joko suomea tai ruotsia.

Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään kunnan kieltä, jollei erityislainsäädännössä muuta säädetä. Kunnallinen viranomainen voi kuitenkin asiakkaan pyynnöstä käyttää toista kieltä jos viranomainen osaa sitä riittävästi. Tietyissä perusoikeuksia koskevissa asioissa, kuten esimerkiksi lapsen huostaanottoon liittyvässä asiassa, asianosaisella on kunnan kielestä riippumatta aina oikeus käyttää omaa kieltään, tarvittaessa tulkkausta apuna käyttäen. Sen sijaan tavallinen hallintoasia, esimerkiksi rakennusluvan hakeminen, hoidetaan kunnan kielellä.

Oikeus käyttää suomea tai ruotsia on kansalaisuudesta riippumaton. Esimerkiksi Ruotsin kansalaisella, jonka oma kieli on suomi tai ruotsi, on viranomaisessa asioidessaan oikeus käyttää suomea tai ruotsia samalla tavalla kuin Suomen kansalaisella.

Kesken asian käsittelyä ei saa vaihtaa kieltä. Esimerkiksi ruotsinkielinen henkilö, joka on aloittanut asioinnin viranomaisessa suomeksi, ei myöhemmin samassa asiassa saa vaatia palvelua tai asiakirjoja ruotsiksi, ellei kielen vaihtamiselle ole perusteltuja syitä.

Kuultavalla on aina oikeus käyttää omaa kieltään

Kun henkilöä kuullaan oikeudenkäynnissä esimerkiksi todistajana, hänellä on aina oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Halutessaan hän voi käyttää toista kieltä kuin äidinkieltään.

Tuomioistuin on velvollinen selvittämään, kumpaa kieltä kuultavana oleva haluaa käyttää. Sen on myös toimittava niin, että valitun kielen käyttö toteutuu myös käytännössä. Esimerkiksi kysymykset ja muut puheenvuorot on tarvittaessa tulkattava tai käännettävä.

Myös yhtiöillä ja yhdistyksillä on kielellisiä oikeuksia

Oikeushenkilöllä – esimerkiksi yhtiöllä tai rekisteröidyllä yhdistyksellä – on soveltuvin osin sama oikeus kuin yksityishenkilöllä käyttää omaa kieltään viranomaisessa. Oikeushenkilön kielenä pidetään sen pöytäkirjakieltä.

Jos oikeushenkilö on rekisteröitynyt sekä suomen- että ruotsinkieliseksi, on sen kuitenkin ollessaan vastaajana tuomioistuimessa käytettävä sitä kieltä, jolla kantaja on saattanut asian vireille.

 
Sivun alkuun |