Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Etusivu » Julkaisut » Selvityksiä ja ohjeita » Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien perus- ja ihmisoikeudet Suomessa

27.06.2014
Selvityksiä ja ohjeita
34/2014
Perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkoston asettama työryhmä
978-952-259-388-7
1798-7067
1798-7067
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-388-7
perusoikeudet ja demokratia
Saatavilla vain verkkoversiona

Valtioneuvoston perus- ja ihmisoikeusyhteyshenkilöiden verkosto päätti keväällä 2013 asettaa erillisen työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin arvioida seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden eli lhbti-ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista Suomessa, siihen liittyviä haasteita sekä esittää toimenpide-ehdotuksia oikeuksien toteutumisen edistämiseksi. Nyt valmistunut muistio liitteineen on työryhmän loppuraportti verkostolle.

Työryhmä oli avoin kaikille verkoston jäsenille ja lisäksi mukaan kutsuttiin edustajat Ihmisoikeuskeskuksesta sekä keskeisistä kansalaisjärjestöistä. Työryhmän työtä koordinoivat oikeusministeriö (OM), sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja sisäministeriö (SM).

Työryhmä tarkasteli seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista eri elämänalueilla. Työn painopiste on ollut nykytilan arvioinnissa ja tulevaisuuteen suuntaavissa kehittämisehdotuksissa. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet ovat kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä mittari sille, miten vakavasti kyseinen valtio suhtautuu ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseen.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa on työryhmän havaintojen mukaan ongelmia monilla eri elämänalueilla. Suomessa esiintyy huolestuttavassa määrin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluviin henkilöihin kohdistuvia kielteisiä asenteita ja syrjintää. Erityisen huolestuttavaa on, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluminen altistaa myös väkivallalle. Syrjinnästä ja väkivallasta raportoidaan eri syistä vain harvoin eteenpäin. Tämä koskee myös lapsia ja nuoria, jotka eivät kerro ongelmatilanteista esimerkiksi opettajalle.

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien täysimääräiseksi toteuttamiseksi ei riitä pelkästään syrjinnän vastaisen lainsäädännön ja työn kehittäminen, vaan myös muuta lainsäädäntöä ja viranomaisten toimintaa on tarkasteltava seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun moninaisuuden näkökulmasta. Keskeisiä alueita ovat työelämä, koulutus ja terveyspalvelut. Myös perhelainsäädäntö ja sukupuolenkorjaukseen liittyvä lainsäädäntö on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeuksien toteutumisen kannalta uudistuksen tarpeessa. Tällä hetkellä sukupuolenkorjauksen menettelyt loukkaavat muiden oikeuksien toteutumista.

Perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisen seuranta seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden osalta edellyttää systemaattista tiedonkeruuta ja tutkimustietoa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvien ihmisten kokemasta syrjinnästä ja laajemmin heidän hyvinvoinnistaan. Myös kansainvälinen kehitys ja Suomen saamat suositukset auttavat tunnistamaan muutostarpeita.

Suomessa syrjinnän vastainen työ on jakautunut eri hallinnonaloille. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksien edistämistä tulisi tehdä nykyistä tehokkaammin ja koordinoidummin. Työryhmän työssä tunnistetut ongelmakohdat, tutkimuslähteet, kansainväliset suositukset ja toimenpide-ehdotukset voisivat toimia pohjana toiminnan kehittämiselle.

Avainsanat

perusoikeudet, ihmisoikeudet
 
Sivun alkuun |