Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Oikeusministeriö

Etusivu » Julkaisut » Selvityksiä ja ohjeita » Taloyhtiöiden viestinnän kehittäminen – Yhteenveto kesän 2015 verkkokeskustelusta

Taloyhtiöiden viestinnän kehittäminen – Yhteenveto kesän 2015 verkkokeskustelusta

Julkaistu
14.9.2015
Julkaisutyyppi
Selvityksiä ja ohjeita
Sarjanumero
49/2015
Tekijä
Otto Vainio
ISBN (pdf)
978-952-259-471-6
ISSN
1798-7067
ISSN-L
1798-7067
URN
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-471-6
Aihe
arkielämään liittyvät säännökset
Tilaukset
Saatavilla vain verkkoversiona

Tiivistelmä

Taloyhtiöiden viestintäsuositusluonnoksesta 20.5.–30.6.2015 käydyssä avoimessa verkkokeskustelussa kerättiin kommentteja ja ehdotuksia taloyhtiöiden viestinnän kehittämiseksi. Verkkokeskustelu pohjautui taloyhtiöiden viestinnän, hallinnon ja erimielisyyksien ratkaisemisen kehittämiseksi syksyllä 2013 järjestettyjen verkkokyselyjen sekä keväällä 2014 käydyn verkkokeskustelun palautteen perusteella laadittuun luonnokseen taloyhtiöiden viestintäsuosituksi. Keskustelun pohjana olleen suositusluonnoksen laativat Suomen Kiinteistöliitto ry ja Suomen Isännöintiliitto ry yhteistyössä oikeusministeriön kanssa.

Verkkokeskusteluun osallistui 566 henkilöä, joilta saatiin 1255 kommenttia, 3664 ääntä ja 45 uutta ideaa taloyhtiöviestinnän kehittämiseksi. Keskustelua ohjasivat oikeusministeriön, Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton asiantuntijat.

Viestinnästä sopiminen. Verkkokeskustelun osallistujien mukaan viestinnän vastuunjako hallituksen ja isännöinnin välillä tulisi olla selvä, jotta päällekkäisiltä toimilta vältyttäisiin. Osallistujat pitivät tärkeänä, että osakkaiden ja asukkaiden tarpeet otetaan huomioon viestintäkäytännöistä sovittaessa, jotta viestintä olisi mahdollisimman tehokasta ja sujuvaa. Kaikkien asukkaiden huomioon ottaminen yhtiön ja asukkaiden välisessä viestinnässä osallistaa ja sitouttaa myös osakkaiden vuokralaisia ja parantaa kaikkien asukkaiden asumisviihtyisyyttä.

Miten viestitään – osapuolten kohtaaminen. Verkkokeskustelun osallistujan mukaan väärinkäsitykset ja väärät tulkinnat, osallistumattomuus, näennäiset kuulemiset ja muut vastaavat tilanteet synnyttävät ja jopa kehittävät konflikteja. Pelkkä viestintäprosessien luominen ja tietojen antaminen ja vastaanottaminen ei yksin riitä hyvään viestintään. Tärkeätä on myös se, että viestinnässä otetaan riittävästi huomioon toisen osapuolen lähtökohdat.

Verkkokeskustelun osallistujat pääosin kannattivat keskustelunohjaajien suositusluonnoksia hallituksen ja isännöitsijän välisestä viestinnästä, viestinnästä tilikauden aikana, poikkeustilanteiden viestinnästä, yhtiökokousviestinnästä ja taloyhtiöviestinnän tavoista. Osallistujat esittivät lisäksi paljon kehitysehdotuksia, kommentteja ja arvioita suositusten vaikutuksista. Toisaalta osallistujat kiinnittivät huomiota siihen, miten lisääntyvä viestintä ja avoimuus voi lisätä isännöinnin ja hallituksen työmäärää ja kustannuksia. Avoimuuden toteutustapa vaikuttaa olennaisesti viestinnän laatuun, työmäärään ja kustannuksiin.

Verkkokeskustelun palaute otetaan huomioon, kun Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto viimeistelevät ja julkaisevat suosituksen

syksyllä 2015.

Avainsanat

Asunto-osakeyhtiö, osakkeenomistaja, osakas, hallitus, hallituksen jäsen,
isännöitsijä, viestintä, viestintäsuositus, yhtiökokous, lainvalmistelu
 
Sivun alkuun |