Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi

Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti

Tutkimus

Suomalaisen demokratian tilaa ja kehitystä mm. vaaleissa sekä puolue- ja järjestötoimintaan osallistumisessa seurataan niin sanottujen demokratiaindikaattorien avulla. Oikeusministeriö rahoittaa aineistojen keruuta eduskuntavaaleissa sekä indikaattoreiden raportointia. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto julkaisee indikaattorit osana Suomen vaalitutkimusportaalia.

Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI kuuluu maailmanlaajuiseen verkostoon, jonka tehtävänä on auttaa YK:n kriminaalipoliittisten päätösten ja suositusten toteuttamisessa. Heunissa tehdään myös kriminaalipoliittista tutkimusta.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo) on Helsingin yliopiston yhteydessä toimiva tutkimusinstituutti, jossa tehdään riippumatonta oikeuspoliittista tutkimusta. Krimo seuraa oikeusoloja ja rikollisuutta, analysoi niitä ja raportoi niiden kehityspiirteistä.

Oikeustilastoja tuomioistuinten ratkaisuista, rikollisuudesta ja rangaistuksista sekä muun muassa velka-asioista kokoaa Tilastokeskus.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu

Oikeusministeriö

Asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1. heinäkuuta 2010. Uudessa laissa otetaan huomioon taloyhtiöiden ja osakkaiden muuttuneet tarpeet. Tarkoituksena on lisätä asunto-osakeyhtiömuotoisen asumisen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä kannustaa osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan.

Tälle sivulle on koottu asunto-osakeyhtiölakia koskevia oppaita ja ohjeita. Laajin näistä on asunto-osakeyhtiölakiopas, joka sisältää yhteenvedon keskeisimmistä muutoksista aiempaan lainsäädäntöön verrattuna.

Taloyhtiöiden hyvä hallintotapa - suositus valmisteilla

Hyvä hallintotapasuositus, luonnos 23.2.2016 (pdf, 0.49 Mt)

Nätdiskussion om utkast till rekommendation om god förvaltningssed i husbolaget (pdf, 0.02 Mt)

Taloyhtiöiden uusi viestintäsuositus

Uusi suositus taloyhtiöiden viestinnästä on julkaistu 18.11.2015. Kiinteistöliiton ja Isännöintiliiton suositus on laadittu yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Viestintäsuositus antaa konkreettisia neuvoja viestintäpalveluista sopimiseen ja viestintätapojen käyttöön, taloyhtiön hallituksen ja isännöitsijän väliseen viestintään, yhtiökokousviestintään ja viestintään osakkaille ja asukkaille yhtiökokousten välillä, asukkaiden ja osakkaiden viestintään taloyhtiön johdolle, korjaushankeviestintään ja viestintään yllättävistä poikkeustilanteista. Suositusta voivat käyttää kaikki taloyhtiöt tarpeidensa mukaan.

Uusi viestintäsuositus tuo käytännön apua tiedonkulkuun taloyhtiöissä (Tiedote 18.11.2015)

Taloyhtiöiden viestintäsuositus (Isannointiliitto.fi-sivuilla)


Verkkokeskustelu Taloyhtiön viestintäsuosituksesta kesällä 2015

Kesällä 2015 käydyssä avoimessa verkkokeskustelussa kerättiin suositusluonnoksen pohjalta kommentteja ja ehdotuksia taloyhtiöiden viestinnän kehittämiseksi. Verkkokeskustelun palaute otetaan huomioon, kun Kiinteistöliitto ja Isännöintiliitto viimeistelevät ja julkaisevat suosituksen syksyllä 2015.

Lue yhteenveto kesän 2015 verkkokeskustelusta

Kansalaiskeskustelu asunto-osakeyhtiölain toimivuudesta kesällä 2014

Syksyllä 2013 toteutetun kyselyn tulosten perusteella koottiin tarkempia toimintavaihtoehtoja, joihin haettiin kansalaisten mielipiteitä avoimen verkkokeskustelun avulla. Kansalaiskeskustelu oli käynnissä 19.5.–19.6.2014. Siinä oli kolme teemaa: taloyhtiön viestintä, johtaminen ja riidanratkaisu. Keskustelussa kerättiin näihin aiheisiin liittyvää tietoa ja kehitettiin ratkaisuvaihtoehtoja perusteluineen. Tarkoituksena oli pohtia etenkin ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia. Keskustelu oli avoin kaikille. Tuloksia julkaistiin syksyllä 2014.

Lue lisää kyselystä ja tuloksista

Asunto-osakeyhtiölain toimivuutta arvioitiin kyselyllä

Oikeusministeriö selvitti vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain toimivuutta, vaikutuksia ja kehittämistarpeita avoimilla verkkokyselyillä syksyllä 2013. Kansalaisilta kysyttiin mm. taloyhtiöiden viestinnästä, riitojen sovittelusta ja ratkaisusta, rakennusten kunnossapidosta, yhtiön hallituksesta, tilintarkastuksesta ja isännöitsijätodistuksista. Kyselyihin saatiin yli 6 300 vastausta. Seuraavaksi kartoitetaan tarkempia toimintavaihtoehtoja joukkoistamisen avulla.

Lue lisää kyselyn tuloksista

Kysy asunto-osakeyhtiölain soveltamisesta uusitussa palvelussa

Oikeusministeriö on avannut uudistetun palvelun, jossa voi kysyä ja keskustella asunto-osakeyhtiölain soveltamisesta. Kysymyksiin ja kommentteihin vastaavat lainvalmisteluosaston lainvalmistelijat. Aiemmin Facebookissa toiminut keskustelupalvelu toimii nyt osoitteessa www.kysyasunto-osakeyhtiolaista.fi.

Uusitussa palvelussa on entistä helpompi seurata ja löytää esitettyjä kysymyksiä ja vastauksia. Kysyasunto-osakeyhtiolaista.fi-palvelusta löytyvät myös aiemmin Facebookissa esitetyt kysymykset ja vastaukset.

Yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia voi seurata myös jatkossa Facebookissa OM Asunto-osakeyhtiölaki -sivulla.

Sekä kysyasunto-osakeyhtiolaista.fi-palvelun että Facebookin OM Asunto-osakeyhtiölaki -sivun tietoja voi lukea ilman kirjautumista. Keskusteluihin voivat osallistua vain kirjautuneet käyttäjät.

Uusittu kysymys-vastauspalvelu (Kysy asunto-osakeyhtiölaista)

OM Asunto-osakeyhtiölaki -sivu Facebookissa

Lisää aiheesta ja keskustelun säännöt

Asunto-osakeyhtiölakiopas

Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto on laatinut uutta asunto-osakeyhtiölakia koskevan oppaan. Oppaan alussa on yhteenveto tärkeimmistä uuden asunto-osakeyhtiölain tuomista muutoksista. Yhteenveto on linkitetty uuden lain pykäliin ja perusteluihin, jotta lukija voi helposti selvittää muutosten yksityiskohtaisen sisällön.

Perusteluissa käsitellään laajasti ja yksityiskohtaisesti sitä, mikä muuttuu, sekä tiettyjä muita seikkoja (esimerkiksi 1 luvun 10 §:n yhdenvertaisuusperiaate, 4 luvun kunnossapitovastuu ja 5 luvun muutostyöt). Perusteluissa käsitellään vain yleisellä tasolla sellaisia säännöksiä, jotka eivät sisällöltään olennaisesti poikkea vanhasta laista.

Oppaassa on koko uusi asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009 ja 547/2010), laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta (1600/2009 ja 548/2010) ja valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta (365/2010) sekä niiden perustelut lainvalmisteluasiakirjoissa.

Asunto-osakeyhtiölakiopas (pdf, 2.1 Mt)

Kunnossapito- ja muutostöitä koskeva osakkaan ilmoitusvelvollisuus ja ilmoituksen käsittelystä perittävät maksut

Opas kunnossapito- ja muutostöitä koskevasta asunto-osakeyhtiön osakkaan ilmoitusvelvollisuudesta ja ilmoituksen käsittelystä perittävistä maksuista ilmestyi 13.12.2010.

Lain mukaan osakkaan on ilmoitettava yhtiölle kunnossapito- tai muutostyöstä, joka voi aiheuttaa haittaa yhtiölle tai toiselle osakkaalle. Oppaassa kerrotaan, kuka päättää osakkaalta perittävistä maksuista ja kenelle maksut peritään. Siitä selviää myös, mitä töitä ilmoitusvelvollisuus koskee ja mitä maksuja ilmoituksista saa periä. Niinikään oppaassa selvitetään, miten yksittäisen ilmoituksen käsittelykulut on määritettävä.

Opas kunnossapito- ja muutostöitä koskevasta osakkaan ilmoitusvelvollisuudesta ja ilmoituksen käsittelystä perittävistä maksuista (pdf, 0.1 Mt)

Hissin jälkiasennus vanhaan rakennukseen (hissilaskuri)

Oikeusministeriö ja ympäristöministeriö ovat avanneet hissilaskuri-verkkopalvelun. Korjaustieto.fi-sivustolla avatun palvelun avulla voi laskea, kuinka hissin jälkiasennuksen kustannukset jakautuvat asunto-osakeyhtiön osakkaiden kesken.

Palvelu on tarkoitettu lähinnä asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöiden, hallitusten jäsenten ja osakkaiden käyttöön.

Hissilaskuri soveltuu hissien rakentamiskulujen jakoon yhtiöissä, jotka ovat rakentamassa uutta hissiä vähintään kolmikerroksiseen vanhaan taloon tai vain osaan porrashuoneista. Laskuria ei sovelleta vanhan hissin kunnossapito- ja uusimiskulujen jakoon.

Hissilaskuri (korjaustieto.fi-palvelussa)

Pakottavat säännökset

Heinäkuun alussa 2010 voimaan tullut asunto-osakeyhtiölaki sisältää pakottavia säännöksiä, joita sovelletaan myös yhtiöön, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätään tietyistä asioista toisin.

Uudet pakottavat säännökset koskevat esimerkiksi yhtiökokouksen ajankohtaa, kokouskutsua ja käsiteltäviä asioita, tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen ajankohtaa sekä yhtiön osakkeiden luovuttamsiat rajoittavia lunastuslausekkeita.

Ohje - Vanhan yhtiön yhtiöjärjestyksen muutostarve (pdf, 0.05 Mt)

Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1. heinäkuuta 2010

Vanha asunto-osakeyhtiölaki valmisteltiin 1960-1980-luvuilla, jolloin yli 60 prosenttia nykyisestä asuntokannasta rakennettiin. Sen jälkeen hyvä rakennustapa on kehittynyt ja osakkaiden ja yhteiskunnan vaatimukset asumisen suhteen ovat selkeytyneet. On myös saatu enemmän tietoa siitä, miten asuinrakennusten elinkaarta voidaan pidentää ja ympäristölle aiheutuvia rasitteita vähentää.

Asunto-osakeyhtiöiden hyvinvoinnin merkitystä korostaa se, että niissä asuu lähes puolet kansasta ja asunto-osakeyhtiöiden omistamat kiinteistöt muodostavat hyvin suuren osan kansallisvarallisuudesta. Uusi laki kannustaa kunnossapitoon ja selventäisi päätöksentekoa, mikä edistäisi tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä taloyhtiöissä.

Lait:

Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599 (Finlex.fi)

Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599 (Finlex.fi) (epävirallinen englanninkielinen käännös)

Asunto-osakeyhtiölain voimaanpanolaki 22.12.2009/1600 (Finlex.fi)

Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta (ns. asunto-osakeyhtiöasetus) 12.5.2010/365 (Finlex.fi)

Lisätietoa aiheesta:

Uusittu asunto-osakeyhtiölain keskustelupalvelu on avattu (tiedote 23.10.2013)

Hissilaskuri helpottaa hissin jälkiasennuksen kustannusjaon laskemista taloyhtiössä (Tiedote 18.9.2012)

Uusi asunto-osakeyhtiölaki voimaan heinäkuun alussa (Tiedote 30.6.2010)

Hissin jälkiasennusta koskevaa päätöksentekoa selvennetään (Uutinen 30.3.2010, om.fi)

Uusi asunto-osakeyhtiölaki selventäisi taloyhtiöiden sisäisiä pelisääntöjä (Tiedote 26.3.2009)

Uusi asunto-osakeyhtiölaki (pdf, 0.75 Mt)

Eduskunnan ympäristövaliokunta antoi 24.11.2009 hallituksen esitystä koskevan mietinnön (YmVM 10/2009 vp). Eduskunta päätti lain hyväksymisestä joulukuun alussa.

Eduskuntakäsittelyn tiedot

Muita tietolähteitä:

Kiinteistöliitto

Kuluttajaliitto

Isännöintiliitto

Ympäristöministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö

Patentti- ja rekisterihallitus

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

 
Julkaistu 24.2.2016
Sivun alkuun |