Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Asunto-osakeyhtiölaki

Tälle sivulle on koottu asunto-osakeyhtiöiden toimintaan liittyviä oppaita, ohjeita ja tiedotteita. Laajin näistä on asunto-osakeyhtiölakiopas, joka sisältää yhteenvedon keskeisimmistä muutoksista aiempaan lainsäädäntöön verrattuna.

ASREK – Sähköinen asunto-osakerekisteri

Oikeusministeriö osallistuu sähköistä asunto-osakerekisteriä (ASREK) suunnittelevan hankkeen työhön. Hanke on yksi valtioneuvoston kärkihankkeista, joilla hyödynnetään digitalisoinnin mahdollisuuksia mm. asunto-osakeyhtiöiden osakehuoneistoja koskevien tietojen ja omistajamerkintöjen saatavuuden, luotettavuuden ja kattavuuden parantamiseksi. Tämä luo edellytykset sähköiseen asiointiin ja sähköisiin palveluihin, kuten esimerkiksi asunto-osakkeiden sähköiseen kaupankäyntiin, vakuuksien hallintaan ja asunto-osakeyhtiön elinkaaren hallintaan. ASREK -järjestelmän tarkoituksena on mahdollistaa erilaisten tietojen kokoaminen asiakkaan kannalta yhtenäisiksi palvelukokonaisuuksiksi.


Lisätietoja ASREK-hankkeen internetsivulta www.mmm.fi/asrek

Taloyhtiöiden hyvä hallintotapa - suositus

Kiinteistöliitto, Isännöintiliitto ja Kiinteistöalan hallitusammattilaiset AKHA ovat julkaisseet yhteisen suosituksen taloyhtiöiden hyvästä hallintotavasta kaikkien taloyhtiöiden ja niissä toimivien käyttöön. Suosituksen tavoitteena on edistää taloyhtiöiden avointa ja suunnitelmallista toimintaa, parantaa asumisviihtyisyyttä ja lisätä kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon. Oikeusministeriön kanssa yhteistyössä laadittu suositus on osa taloyhtiöiden toiminnan kehittämistä ja täydentää aiemmin julkaistuja taloyhtiöiden hyvää hallintotapaa ja viestintää koskevia suosituksia.


Taloyhtiön hyvä hallintotapa –suositus 2016

Kysymyksiä ja vastauksia asunto-osakeyhtiölain soveltamisesta

Oikeusministeriön kysyasunto-osakeyhtiolaista.fi –palveluun on arkistoitu oikeusministeriön lainvalmistelijoiden vastauksia asunto-osakeyhtiölain soveltamisesta usein esitettyihin kysymyksiin.


Kysy asunto-osakeyhtiölaista –palvelu

Asunto-osakeyhtiölakiopas

Oikeusministeriön lainvalmisteluosasto on laatinut uutta asunto-osakeyhtiölakia koskevan oppaan. Oppaan alussa on yhteenveto tärkeimmistä uuden asunto-osakeyhtiölain tuomista muutoksista. Yhteenveto on linkitetty uuden lain pykäliin ja perusteluihin, jotta lukija voi helposti selvittää muutosten yksityiskohtaisen sisällön.

Oppaassa on koko uusi asunto-osakeyhtiölaki (1599/2009 ja 547/2010), laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta (1600/2009 ja 548/2010) ja valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta (365/2010) sekä niiden perustelut lainvalmisteluasiakirjoissa.

Asunto-osakeyhtiölakiopas (pdf, 2.09 Mt)

Vuonna 2010 voimaan tullut asunto-osakeyhtiölaki sisältää pakottavia säännöksiä, joita sovelletaan myös yhtiöön, jonka yhtiöjärjestyksessä määrätään tietyistä asioista toisin. Uudet pakottavat säännökset koskevat esimerkiksi yhtiökokouksen ajankohtaa, kokouskutsua ja käsiteltäviä asioita, tilinpäätöksen ja tilintarkastuksen ajankohtaa sekä yhtiön osakkeiden luovuttamista rajoittavia lunastuslausekkeita.


Ohje - Vanhan yhtiön yhtiöjärjestyksen muutostarve (pdf, 0.05 Mt)

Kunnossapito- ja muutostöitä koskeva osakkaan ilmoitusvelvollisuus ja ilmoituksen käsittelystä perittävät maksut

Lain mukaan osakkaan on ilmoitettava yhtiölle kunnossapito- tai muutostyöstä, joka voi aiheuttaa haittaa yhtiölle tai toiselle osakkaalle. Oppaassa kerrotaan, kuka päättää osakkaalta perittävistä maksuista ja kenelle maksut peritään. Siitä selviää myös, mitä töitä ilmoitusvelvollisuus koskee ja mitä maksuja ilmoituksista saa periä. Niin ikään oppaassa selvitetään, miten yksittäisen ilmoituksen käsittelykulut on määritettävä.


Opas kunnossapito- ja muutostöitä koskevasta osakkaan ilmoitusvelvollisuudesta ja ilmoituksen käsittelystä perittävistä maksuista (pdf, 0.1 Mt)

Hissin jälkiasennus vanhaan rakennukseen

Hissilaskuri.fi-sivustolla avatun palvelun avulla voi laskea, kuinka hissin jälkiasennuksen kustannukset jakautuvat asunto-osakeyhtiön osakkaiden kesken. Palvelu on tarkoitettu lähinnä asunto-osakeyhtiöiden isännöitsijöiden, hallitusten jäsenten ja osakkaiden käyttöön.
Hissilaskuri soveltuu hissien rakentamiskulujen jakoon yhtiöissä, jotka ovat rakentamassa uutta hissiä vähintään kolmikerroksiseen vanhaan taloon tai vain osaan porrashuoneista. Laskuria ei sovelleta vanhan hissin kunnossapito- ja uusimiskulujen jakoon.

Hissilaskuri

Lait

Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599

Asunto-osakeyhtiölaki 22.12.2009/1599 (epävirallinen englanninkielinen käännös)

Asunto-osakeyhtiölain voimaanpanolaki 22.12.2009/1600

Valtioneuvoston asetus osakehuoneistojen pinta-alan mittaustavasta ja isännöitsijäntodistuksesta (ns. asunto-osakeyhtiöasetus) 12.5.2010/365

Muita tietolähteitä

Kiinteistöliitto

Kuluttajaliitto

Isännöintiliitto

Ympäristöministeriö

Työ- ja elinkeinoministeriö

Patentti- ja rekisterihallitus

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus

 
Julkaistu 28.2.2017
Sivun alkuun |