Suomen ja ruotsin kieli

Suomen viralliset kielet, eli kansalliskielet ovat suomi ja ruotsi. Suomen kieli on maan eniten käytetty kieli. Ruotsia puhuvat suomalaiset asuvat pääasiassa rannikkoseudulla, mutta ruotsia puhuvia vähemmistöjä on myös sisämaan suurissa kaupungeissa. Suomessa on kuntia joissa suomenkieliset ovat vähemmistössä ja kuntia joissa ruotsinkieliset ovat vähemmistössä.

Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Tämä ei tarkoita vain muodollista, vaan tosiasiallista yhdenvertaisuutta. Kielellisiä oikeuksia koskevaa perusoikeussäännöstä täydentävät monet muut perustuslain säännökset. Kielellisten oikeuksien toteutuminen on usein edellytys muiden perusoikeuksien toteutumiselle, esimerkkinä voidaan mainita oikeussuojan, sivistyksellisten oikeuksien, osallistumisoikeuksien sekä sosiaalisten oikeuksien toteutuminen.

Kielilaissa säädetään tarkemmin perustuslaissa säädetyistä kielellisistä oikeuksista. Laki koskee suomen- ja ruotsinkieltä. Tavoitteena on, että yksilön kielelliset oikeudet toteutetaan ilman, että niihin tarvitsee erikseen vedota. Suomessa viranomaiset ovat joko yksikielisiä tai kaksikielisiä. Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi. Vastaavasti kaksikielisen viranomaisen tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi sekä tiedotettava molemmilla kielellä.

Tutustu lisää kieliasioihin esitteessä kiellisistä oikeuksista. (pdf, 6.06 Mt)

Virkamiesten kielitaidosta säädetään kielitaitolaissa. Henkilöstön rekrytoinnissa on kiinnitettävä huomiota tehtävän edellyttämään tosiasialliseen kielitaitoon. Valtion virkamiehille voidaan asettaa kielitaitovaatimuksia vain lailla tai asetuksella. Kunnat ja kuntayhtymät päättävät itse henkilöstönsä kielitaitovaatimuksista. Opetushallitus vastaa kielitutkinnoista.

Jokainen viranomainen on velvollinen huolehtimaan siitä, että kielilakia noudatetaan. Virheellisestä toiminnasta kannattaa ensin olla yhteydessä kyseiseen viranomaiseen. Ylimmät lainvalvojat ovat eduskunnan oikeusasiamies sekä valtioneuvoston oikeuskansleri. Jos olet kokenut tai havainnut syrjintää kieleen liittyvän syyn perusteella, voit olla yhteydessä yhdenvertaisuusvaltuutettuun. Kielellisen palvelun puutteista voi asiasta riippuen voit olla yhteydessä myös kunnalliseen sosiaaliasiamieheen, terveydenhuoltoyksikön potilasasiamieheen, aluehallintovirastoon tai ylempään virastoon, esimerkiksi ministeriöön.


 
Julkaistu 27.3.2017
Sivun alkuun |