Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Lisätietoa kieliasioista

Julkisyhteisöjen henkilöstön kielitaitovaatimukset

Julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain mukaan viranomaisen on henkilökuntaa palkatessaan varmistauduttava siitä, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito. Viranomaisilla on myös velvollisuus huolehtia siitä, että henkilöstö ylläpitää kielitaitoaan.

Kielitaitoa koskevia säännöksiä on lukuisissa laeissa ja asetuksissa sekä kuntien hallintosäännöissä.Seuraavat säädökset koskevat julkisyhteisöjä ja valtionhallintoa:

Kielitutkinnot kuuluvat Opetushallituksen vastuualueeseen. Lisätietoja kielitutkinnoista on Opetushallituksen verkkosivustolla.

Muut kieliryhmät

Perustuslaissa säädetään kansalliskielten, suomen ja ruotsin lisäksi, saamelaisten ja romanien oikeudesta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä viittomakielisten oikeuksista. Näitä kieliä koskevia erityisiä säännöksiä on kielilaissa ja saamen kielilaissa sekä muissakin laeissa.

Perustuslain mukaan myös muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oikeudesta käyttää vierasta kieltä ja tulkkia säädetään muun muassa hallintolaissa sekä oikeudenkäyntiä, sosiaalihuoltoa ja sairaan- ja terveydenhoitoa koskevissa laeissa.

Kielilainkin mukaan viranomainen voi antaa parempaa kielellistä palvelua kuin laissa edellytetään. Esimerkiksi espanjankielentaitoinen virkamies voi palvella espanjankielistä henkilöä espanjaksi.

Lisäksi oikeus saada viranomaiselta palvelua suomeksi ja ruotsiksi on kansalaisuudesta riippumaton.

Saame

Saamelaisilla on kotiseutualueellaan omaa kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto sen mukaan kuin laissa säädetään. Vastuu itsehallintoon kuuluvista tehtävistä on saamelaiskäräjillä. Saamelaisten oikeudesta käyttää saamen kieltä viranomaisessa säädetään erityisessä laissa.

Saamen kielilaki (Finlex)

Saamelaiskäräjät

Toimenpideohjelma saamen kielen elvyttämiseksi (Opetus- ja kulttuuriministeriö)

Being Saami is a Gift - The Welfare of Saami Children and the Realization of their Rights in the Finnish Saami Region (Lapsiasiavaltuutettu)

Romani

Romaniväestön lukumäärä Suomessa arvioidaan olevan 10 000 - 12 000, joista kolmasosa puhuu romanikieltä. Romanikieli toimii lähinnä perheen sisäisenä kielenä, mutta vaikka romaniväestön ensisijainen kieli nykyisin olisikin suomi tai ruotsi, on romanikielellä tärkeä asema romaniväestön kulttuurissa.

Romaniasiain neuvottelukunnasta, sen tehtävistä ja jäsenistä, romanien asemasta Suomessa sekä heidän kielestään ja kulttuuristaan on tietoa sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla.

Suomen ensimmäisen perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelman osana oikeusministeriössä on tehty selvitys romanien kielellisten oikeuksien toteutumisesta.

Romanikielen kielipoliittinen ohjelma (Kotimaisten kielten keskus)

Valtioneuvoston periaatepäätös romanipolitiikan linjauksiksi (Sosiaali- ja terveysministeriö)

Oikeusministeriön selvitys romanien kielellisistä oikeuksista (Selvityksiä ja ohjeita 11/2014)

Viittomakielet

Suomen Kuurojen liiton mukaan Suomessa on noin 14 000 viittomakielentaitoista henkilöä, joista noin 5 000 on kuuroja. Suomessa on perinteisesti käytetty kahta viittomakieltä, suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä. Viittomakielen käytöstä säädetään useissa laeissa. Laissa on säädetty muun muassa viittomakieltä käyttävien kuurojen oikeudesta saada tulkkipalveluita.

Oikeusministeriö asetti 23.10.2013 työryhmän valmistelemaan viittomakieliä koskevaa suppeaa yleislakia. Hallituksen esitys viittomakielilaiksi annettiin eduskunnalle joulukuussa 2014.

Viittomakielilakia valmistelevan työryhmän mietintö (Mietintöjä ja lausuntoja 42/2014)

Viittomakielisten kielelliset oikeudet (Mietintöjä ja lausuntoja 24/2011)

Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma (Kuurojen Liitto)

Hei, kato mua! Vuorovaikutus ja hyvinvointi kuurojen ja huonokuuloisten lasten elämässä (Lapsiasiavaltuutettu)

Tietoa Suomen viittomakielisten ja kuurojen asemasta, oikeuksista, kielestä sekä niihin liittyvistä palveluista löytyy Kuurojen Liiton sivuilta:

Kuurojen Liitto

Muita toimijoita kieliasioissa

Suomenruotsalaiset kansankäräjät (Folktinget)

Folktinget edistää ja valvoo maan ruotsinkielisten asukkaiden intressejä ja oikeuksia, sekä työskentelee ruotsin kielen ja kulttuurin aseman vahvistamiseksi. Kaikki eduskuntapuolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa, ovat mukana Folktingetin toiminnassa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu

Yhdenvertaisuusvaltuutetun puoleen voi kääntyä, jos on kokenut tai havainnut syrjintää iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kotimaisten kielten keskus

Kotimaisten kielten keskus tutkii suomen kieltä, ruotsin kieltä, saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä.

Kieliasiat muissa maissa ja kansainvälisessä yhteistyössä

Ruotsi

Ruotsin kielilaki koskee ruotsin kieltä sekä Ruotsin viittä vähemmistökieltä eli suomea, saamen kieltä, meänkieltä (tornionlaaksonsuomi), romanikieltä ja jiddišiä, ruotsalaista viittomakieltä ja lisäksi muita kieliä. Lisätietoa Ruotsin kielilaista ja Ruotsin kielellisistä olosuhteista löytyy Ruotsin kielineuvoston (Språkrådet) verkkosivustolta:
Ruotsin kielilaki (ruotsiksi)
Ruotsin kielineuvosto

Pohjoimainen yhteistyö kieliasioissa

Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn pohjoismaisen kielisopimuksen mukaan sopimusvaltion kansalaisen on rikosasiassa aina saatava tarvittava tulkkausapu pohjoismaisella kielellä. Muissa tuomioistuinasioissa tällainen apu on järjestettävä, mikäli se on mahdollista.
Pohjoismainen kielisopimus

Euroopan Unioni

Alueellisia tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja (linkki vie PDF-tiedostoon)
Kansallisten vähemmistöjen suojelua koskeva puiteyleissopimus


 
Julkaistu 24.2.2017
Sivun alkuun |