Osallistuminen ja vaalit

Oikeusministeriö huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Osallistumiseen ja vaaleihin liittyvä lainsäädäntö valmistellaan oikeusministeriössä.

Vaalit.fi-sivustolla on tietoa Suomessa järjestettävistä vaaleista ja vaalilainsäädännöstä sekä puolueista.

Demokratia.fi kerää yhteen verkon osallistumis- ja vaikuttamiskanavia.

Otakantaa.fi-verkkopalvelussa kansalaiset voivat vaikuttaa esimerkiksi lainsäädännön ja erilaisten hankkeiden valmisteluun kommentoimalla vireillä olevia asioita. Palvelussa voi käydä keskustelua hankkeista ja seurata niiden etenemistä.

Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa äänioikeutetut Suomen kansalaiset voivat tehdä eduskunnalle aloitteen lain säätämiseksi.

Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalaiset voivat tehdä aloitteita niille kunnille, jotka ovat liittyneet palveluun.

Lausuntopalvelu.fi-verkkopalvelu sähköistää virallisen lausuntomenettelyn.

Nuortenideat.fi on valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu.

vaalit.fi
demokratia.fi
otakantaa.fi
kansalaisaloite.fi
kuntalaisaloite.fi
lausuntopalvelu.fi
nuortenideat.fi


Oikeuslaitos

Oikeuslaitoksesta eli tuomioistuimista, syyttäjälaitoksesta, oikeusavusta ja ulosotosta on koottu tietoa Oikeus.fi-sivustolle. Sivuilla kerrotaan mm. oikeudenkäynnistä sekä oikeusavun hakemisesta. Lisäksi sivuilta löytyvät kansalaisten käyttöön tarkoitetut asiointilomakkeet.

Julkishallinnon yhteisestä Suomi.fi-palvelusta löytyvät kansalaisten asiointipalvelut, tietoa julkisista palveluista sekä julkishallinnon uutiset. Palveluun on kerätty hyödyllistä tietoa ja oppaita aihealueittain elämän eri vaiheisiin.

Oikeus.fi
Suomi.fi


Lait Finlexissä

Finlex -säädöstietopankki on oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton verkkopalvelu.

Palvelussa on saatavilla mm. lainsäädäntö, oikeuskäytäntö, hallituksen esitykset, viranomaisnormit ja valtiosopimukset. Sieltä löytyy myös lakien käännöksiä. Lisäksi Finlexissä on julkaistu säädösvalmisteluun liittyvät verkko-oppaat (Lainvalmistelun prosessiopas, Lainkirjoittajan sekä Lainlaatijan EU-oppaat).

Rikokset ja rangaistukset

Rikosseuraamuslaitos on oikeusministeriön alaisuudessa toimiva vankeusrangaistusten ja yhdyskuntaseuraamusten täytäntöönpanoviranomainen. Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on omalta osaltaan ehkäistä uusintarikollisuutta ja lisätä yhteiskunnan turvallisuutta.

Rikoksentorjunnan tavoitteena on vähentää rikollisuutta ja sen aiheuttamia haittoja sekä parantaa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta yhteiskunnassa. Erityisinä tavoitteina oikeusministeriön hallinnonalalla ovat uusintarikollisuuden ja väkivallan vähentäminen.

Väkivaltaa ehkäistään yhteistyössä muiden toimijoiden ja paikallisten rikoksentorjuntahankkeiden kanssa. Kansalaisten osallistumista turvallisen ympäristön kehittämiseen edistetään. Rikoksen uhrin asemaa parannetaan.

Rikosseuraamuslaitos
Rikoksentorjuntaneuvosto
Turvallisuussuunnittelu
Väkivallan vähentäminen
Haaste-lehti


Tutkimus

Tutkittuun tietoon perustuva toimintapolitiikka sekä toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi ovat keskeisiä painopisteitä oikeusministeriön strategisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. Oikeusministeriön näkökulmasta laaja-alainen, tieteellinen perustutkimus sekä tieteen ja tutkimuksen kehittäminen hallinnonalan kannalta keskeisillä tieteenaloilla kuten kriminologiassa, oikeustieteissä ja oikeuspolitiikan tutkimuksessa, on tärkeää.

Oikeusministeriössä ei toteuteta juurikaan omaa selvitys- tai tutkimustoimintaa vaan tiedontuotanto tilataan yliopistoilta, tutkimuslaitoksilta tai muilta tutkimuksentuottajatahoilta. Ministeriön tietotarpeiden kannalta olennaista on muun muassa oikeusoloja, rikollisuutta, perus- ja ihmisoikeuksia, kielellisiä oikeuksia sekä demokratiaa koskeva tutkimus. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (KRIMO) on oikeusministeriön hallinnonalan kannalta keskeisin tutkimustietoa tuottava taho. Sen lakisääteisiin tehtäviin kuuluu seurata ja analysoida rikollisuutta, rikollisuuden kontrollin ja seuraamusjärjestelmän toimintaa, oikeusoloja ja lainsäädännönvaikutuksia.

Oikeusministeriö osallistuu aktiivisesti valtioneuvoston kanslian koordinoimaan valtioneuvoston yhteiseen selvitys- ja tutkimustoimintaan (VN TEAS), jossa tuotetaan tietoa päätöksenteon, tiedolla johtamisen ja toimintakäytäntöjen tueksi (http://tietokayttoon.fi)

Oikeusministeriön tutkimusstrategiassa määritellään tutkimustoiminnan tavoitteet vuosille 2017–2020.

Vaalitutkimusportaali
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti HEUNI
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti (Krimo)
Tilastokeskuksen oikeustilastot
Tilastokeskuksen vaalitilastot
Findikaattori – Tilastokeskuksen ja valtioneuvoston kanslian tilastopalvelu


Suomeksi - På svenska - In English - Muut kielet

Oikeusministeriö

Oikeusministeriö

Saamen kielet

Saamelaiset ovat Suomen ainoa alkuperäiskansa. Heitä asuu saamelaiskäräjien keräämien tietojen mukaan Suomessa noin 10 500 henkilöä. Saamenkielisten määrän arviointi on hankalaa, koska moni ei ole merkinnyt saamen kieltä äidinkielekseen väestötietojärjestelmään.

Perustuslain mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaisilla on perustuslain mukaan kotiseutualueellaan kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Kotiseutualueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin, ja Utsjoen kunnan alue sekä osa Sodankylän kunnan alueesta.

Saamen kielilaissa on säädetty saamelaisten oikeudesta käyttää omaa kieltään tuomioistuimessa ja muussa viranomaisessa. Lisäksi viranomaisilla on velvollisuuksista toteuttaa ja edistää saamelaisten kielellisiä oikeuksia. Lain soveltamisalaan kuuluvia viranomaisia ovat mm. saamelaisten kotiseutualueen kunnat sekä tuomioistuimet ja valtion piiri- ja paikallishallinnon viranomaiset, joiden virka-alueeseen edellä mainitut kunnat kuuluvat. Valtakunnallisista viranomaisista soveltamisalaan kuuluvat muun muassa Verohallinto ja Kansaneläkelaitos.

Saamelaisten kielelliset oikeudet ovat laajemmat saamelaisten kotiseutualueella kuin sen ulkopuolella. Saamen kielilaki koskee käytetystä kielestä tai kohderyhmästä riippuen kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä, inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.

Lisätietoa saamen kielistä ja kielellisistä oikeuksista:

Saamelaiskäräjien kotisivu

Saamen kielilain uudistus

Saamebarometri 2016 (Selvityksiä ja ohjeita 39/2016)

Lisätietoa saamen kielistä kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivuilla

Saamen kielipalkinto Gollegiella

Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan seuraavan kerran syksyllä 2018.

Gollegiella 2016 jaettiin saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa Tukholmassa. Palkinnon sai neljä henkilöä.

Tiedote: Vuoden 2016 pohjoismainen saamen kielen palkinto Gollegiella neljälle henkilölle

Gollegiella on perustettu saamen kielen kehittämis- ja elvyttämistoimenpiteiden innostamiseksi. Lasketaan, että saamen kielillä on noin 20 000 – 30 000 puhujaaSuurin saamen kielistä on pohjoissaame, jota puhutaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Ruotsissa ja Norjassa puhutaan myös eteläsaamea, luulajansaamea, uumajansaamea ja piitimensaamea. Suomessa puhutaan pohjoissaamen lisäksi inarinsaamea ja koltansaamea. Venäjällä suurin osa saamen kielten puhujista puhuu kildininsaamea ja hyvin harvat koltan-, akkalan- ja turjansaamea. Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia kieliä.

Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se luovutetaan joka toinen vuosi. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa. Se voidaan jakaa useiden voittajien kesken.

Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille, jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielen edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilyttämiseksi Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä. Ehdotuksen palkinnon saajasta voi tehdä yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.

Palkinnon saajan valitsee kilpailuun ilmoitettujen ehdokkaiden joukosta Gollegiella-arviointikomitea.

Säännöt (pdf, 0.14 Mt)

Aikaisemmat kielipalkinnon voittajat:

2014
Gollegiella on myönnetty kolmelle henkilölle. Palkinnon saavat pohjoissaamen kielen opettaja ja tutkija Mikael Svonni, kirjailija Kerttu Vuolab ja koltansaamen opettaja Seija Sivertsen. Arviointikomitea palkitsee Mikael Svonnin pitkäaikaisesta työstään pohjoissaamen kielen hyväksi Ruotsin puolella. Kerttu Vuolab ansaitsee Gollegiella-palkinnon työstään pohjoissaamen kaunokirjallisuuden edistäjänä ja Seija Sivertsen elämäntyöstään koltansaamen kielen ja kolttasaamelaisen kulttuurin sekä kolttayhteisön hyväksi.

2012
Divvun ja Giellatekno Tromsan yliopistosta sekä Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva saivat vuoden jagi 2014 kielipalkinnon. Antonova ja Afanasjeva saivat palkinnon, koska ovat pitkään tehneet työtä kildininsaamen arvostuksen kohottamiseksi kirjoja kirjoittamalla sekä kääntämällä saameksi ja saamesta. Sen lisäksi he ovat tehneet työtä ortografiakysymysten parissa. Divvun ja Giellatekno sai palkinnon uudenaikaisen teknologian hyödyntämisestä siten, että se on mahdollistanut saamenkielisille käyttäjille netissä tarjolla olevat oikeinkirjoitus- tai oikolukuohjelmat sekä sanakirjat.

2010
Kaksi saamelaisnaista, Máret Sárá Karasjoelta sekä Lajla Mattson Magga Koutokienosta jakoivat vuoden 2010 kielipalkinnon. Sárá on edistänyt saamen kieltä opettajana, journalistina ja kirjailijana. Hän on kirjoittanut oppikirjoja sekä kerännyt mm. leikkejä ja sananlaskuja kirjaksi. Mattson Magga on töidensa kautta huoltanut, opettanut ja edistänyt eteläsaamea. Hän on kirjoittanut eteläsaamen sanakirjoja, kauno- ja ammattikirjallisuutta sekä sen lisäksi tehnyt käännöstyötä ja koonnut kielitestejä.

2008
Sámi Siida Utsjoelta Suomesta ja Henrik Barruk Straejmiestä Ruotsista jakoivat vuoden 2008 kielipalkinnon. Sámi Siida -yhdistys sai palkinnon saamen kielen aseman vahvistamiseksi tehdystä työstä Utsjoen kunnassa. Henrik Barruk on pitkään dokumentoinut ja elvyttänyt uumajansaamea. Ensimmäiset kirjoitukset, jotka julkaistiin saameksi 1600-luvulla, oli kirjoitettu uumajansaamella, mm. ABC-kirja.

2006
Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff saivat vuoden 2006 kielipalkinnon. Jouni Moshnikoffia (1940-2012) kunnioitettiin pitkästä ja kovasta työstä koltansaamen hyväksi. Harald Gaski on tehnyt laajaa kielenedistämistyötä ja omalla tutkimustoiminnallaan ollut merkittävä tekijä saamenkielisen kaunokirjallisuuden arvostuksen nostamisessa.

2004
Ella Holm Bull ja Anarâkielâ servi (inarinsaamen kielen yhdistys) sai vasta perustetun pohjoismaisen saamen kielen Gollegiella-palkinnon vuonna 2004. Ella Holm Bull (1929-2006) teki koko elämänsä töitä eteläsaamen edistämiseksi. Hänen tavoitteenaan oli lisätä sekä suullisen että kirjallisen eteläsaamen käyttöä. Anarâkielâ servi on siitä asti kuin yhdistys perustettiin Inarissa vuonna 1986 tehnyt kovasti töitä inarinsaamen elvyttämiseksi.

Lisätietoja:

Satu Kaskinen, puh. 02951 50322, etunimi.sukunimi(at)om.fi (saamelaisasioiden vastuuvirkamies oikeusministeriössä)

Infosivu saameksi

Infosivu venäjäksi


 
Julkaistu 27.3.2017
Sivun alkuun |